— C-pentue —


25.7.2020

Ruskan pentue täyttää tänään 2 viikkoa. Onnea! Kuten alhaalla olevasta kuvasarjasta näkyy, kaikkien pentujen silmät ovat avautuneet. Kuvat ovat syntymäjärjestyksessä. Kyllähän heidät jo shelteiksi tunnistaa.  

Pennut ovat kasvaneet alkuvaikeuksien jälkeen hyvin ja pienin pentu painaa jo 3,5 kertaisesti syntymäpainonsa verran. Maitobaarissa on siis vierailtu tiuhaan tahtiin. Pentulaatikossa on ollut tyytyväisen oloisia pentuja, joille uni on maittanut. Satunnaisia vinkaisuja ja tai haukahduksen ääniä kuuluu unta näkevistä pennuista. Emä kyllä reagoi jokaiseen vingahdukseen ainakin höristämällä korviaan tai tarkistuskäynnillä laatikolla.

Liikettä pentulaatikkoon tulee salamana, kun emä astuu laatikkoon puhdistus- tai imetyskäynnille. Tarkka on pentujen hajuaisti jo tässä vaiheessa. Pieni vinkuminen alkaa, kun pennut alkavat etsiä emäänsä ympäri laatikkoa. Haparoiden neljälle jalalle nousseet pennut etsivät emäänsä pyllähdellen alati laatikossa.  Onneksi emä pian käy makuulle ja pennut päsevät nisille. Nisillä on nyt mahdoton tungos, kun seitsemän sheltin alkua pyrkii löytämään oman ruokapaikkansa. Aina ei emän asento ole tarpeeksi avoin, eivätkä kaikki mahdu kerralla syömään, joten välillä on ensimmäiset pennut irroittettava nisältä ja annettava toisillekkin tilaa. Tiukassa ovat pennut nisissä kiinni ja hauska plop vain kuuluu, kun pentu irtoaa nisästä. Jos kaikki pennut ovat mahtuneet yhtäaikaa syömään, niin on huvittavan näköistä, kun kaikkien seitsemän pennun hännät sojottavat kohtia kattoa merkkinä maistuvasta ateriasta. Ja vielä hauskemman näköistä on, kun kylläiset pennut irrottautuvat nisiltä ja vain pyörähtävät masu täynnä selälleen. Kuten huomaatte, tulee pentulaatikon äärellä vietettyä paljon aikaa katsellen näitä ihanuuksia.

Vaikka pennut ovatkin vain lyhyen hetken hereillä, alkavat he jo havannoida ympäristöä ja toisiaan. Välillä jo näyttää siltä kuin toista yrittettäisiin vähän jo kiusoitellen näykkäistä pienen vingahduksen kera. Olen pyrkinyt näinä lyhyinä valvehetkinä käydä juttelemassa ja rapsuttelemassa pentuja ja ihan selvästi ne jo tykkäävät silityksistä.

Seuraavaksi pennuilla on muutaman päivän päästä muutto pentulaatikon kanssa toiseen huoneeseen. Tästä huoneesta tulee sitten pentujen valtakunta, jossa saavat hyvässä tilassa opetella kävelemään pitempiä matkoja ja tehdä tutkimusmatkoja maailmaan tapahtumiin ja ääniin ja lopulta valloittaa meidän koko asunnon ja pihan. Ja se suuri ja odotettu päivä myös lähestyy, kun pentujen tulevat perheet pääsevät tutustumaan näihin suloisuuksiin. 

18.7.2020

17.7.2020

Sateisena lauantaiaamuna,  noin viikko sitten, syntyivät Ruskan seitsemän pentua. 61 vuorokautta astutuksesta, olimme odottaneet synnytyshetkeä jännityksellä ja toivoneet, että kaikki menisi hyvin ja syntyvät pennut olisivat potria ja alusta alkaen innoikkaita imijöitä. Toivoneet, että pentujen elämänkudelman ensimmäiset langat olisivat vahvat, rakentaen säikeitä kohti hyvää tulevaisuutta. Aina kaikki ei kuitenkaan mene hyvin ja loppuhetkillä tiellemme kasaantui vaikeuksia.

Perjantaiaamuna Ruskasta huomasi lähestyvän synnytyksen ja kaikki merkit olivat ilmassa alkavalle synnytykselle. Ruoka ei maittanut, vaikka ei se ollut juurikaan maistunut tämän ensimmäisen raskauden aikana muutenkaan. Ruska vetäytyi syrjään rakennellen pesää milloin kaivamalla kuoppaa kukkapenkkiin tai tekemällä peitoista pehmyttä pesää sänkyymme, minne kantoi kaikki lelunsa aivan kuin hoivaten jo omia pentujaan, vaiko viedäkseen syntyville pennuille parhaat lelunsa näytille. Kuitenkaan meidän rakentama pentulaatikko ei ollut hänelle mieleinen. Siellä käytiin vain nopeasti kääntymässä. Merkit olivat niin vahvat, että ajattelimme synnytyksen kännistyvän perjantai-iltaan mennessä.

Synnytystä odotettiin kuitenkin koko perjantai ja koko launtain vastainen levoton ja uneton yö. Aamuyöstä viiden aikaan huomasimme Ruskan vuotavan vetistä ja hieman vihreää limaa ja säikähdimme, ettei pentueella olisikaan enää kaikki hyvin. Soitto eläinlääkäriasemalle, josta pyydettiin tulla tarkistuskäynnille. Pelonsekaisin tuntein ajoimme Pitäjänmäelle, ajatuksena, että viimeisillä hetkilläkö tämä kaikki menisi pieleen. Ruska ultrattiin, otettiin röntgenkuvat ja verikokeet tutkittiin. Kaikki oli onneksi kuitenkin hyvin. Ultrassa pentujen sydämen lyönnit oliva vahvat ja kaikki pennut olivat elossa. Verikokeiden tulokset olivat normaalit vain kalsium arvo oli hieman viitearvojen alapuolella ja eläinlääkäri antoikin kalsiumia suoraan suoneen. Röntgenkuvasta pentujen määrä jäi arvoitukseksi ollen 5 tai 6 pentua. Lähdimme kotiin jatkamaan odotusta, kuitenkin huolestuneina mutta huojentuneina.

Noin kello 8.50 Ruskan ensimmäiset supistukset tulivat. Siirsimme Ruskan pentulaatikkoon odottamaan synnytystä, mutta ei, tämä tyttö oli päättänyt olla synnyttämättä pentulaatikkoon. Hän oli päättänyt synnyttää rakentamaansa pesään, meidän sänkyyn. Siispä annoimme Ruskan tulla takaisin sänkyymme ja kasasimme synnytystarvikkeet kädenulottuville makuuhuoneeseemme. Lauantaiaamuna kello 9.05 ensimmäinen soopeliuros syntyi sänkyymme kivuliaittenkin ponnistelujen jälkeen. Siirsimme Ruskan pentulaatikkoon pennun kanssa ja kahdeksan minuuttia myöhemmin pentulaatikossa oli jo kaksi shelttiä. Puolentoista tunnin päästä pentulaatikkossa oli jo viisi shelttipentua. Kuudes ja seitsemäs pentu syntyivät kukin noin puolentoista tunnin välein ja kaikkiaan synnytys kesti neljä ja puoli tuntia. Olimme yllättyneitä seitsemännestä pennusta, koska sitä ei ollut näkynyt röntgenkuvassa. Seitsemän pentueinen pentue sheltillä on suuri ja näin suuria pentueita syntyy vuodessa noin 6-7% kaikista pentueista. 

Synnytys itsessään meni hyvin. Emän nisät olivat pienet, joten pentujen imemisen aloitus oli hankalaa ja pennut eivät ollet alkuun innostuneita imemisestä. Oli turhauttavaa ja jopa epätoivoista saada pentuja imemään nisää. Onneksi meitä kätilöitä oli kolme synnytksen ajan, sillä kuusi kättä tuli tarpeseen tämän pentueen kanssa. Uneton yökin oli vienyt osan kätilöiden voimista katkeamispisteeseen. Pentujen syntymäpainot olivat välillä 148g - 212g. Pennut olivat pieniä, aluksi ruokahaluttomia, mutta onneksi terhakoita ja löysivät nisät alun hapuilun jälkeen.

Ensimmäisen vuorokauden aikana emän maidontuotanto oli vähäistä ja kuuden pennun paino nousi joitakin grammoja ja yhden tippui, mikä on normaalia. Toisen vuorokauden aikana pennut olivat kasvaneet vaihtelavasti ja vähän meidän mielestämme. Olimme huolissamme. Japaninpystykorvamme on tuottanut maitoa heti alusta asti runsaasti ja pennut ovat kasvaneet vauhdikkaasti eli ehkä olimme tottuneet siihen, että maitoa tulee heti runsaasti ja riittävästi. Aloitimme ruokkimaan pentuja maidonkorvikkeella ja vain kaksi pentua hyväksyi tuttipulloruokinnan ja nämä kaksi kasvoivatkin nopeammin kuin muut sisarukset päivänä kolme. Kolmantena päivänä emällekkin alkoi ruoka maistumaan, mikä helpotti meidänkin stressiä hieman.

Keskustelimme kokeneitten kasvattajien kanssa ja saimme vinkkejä emän maidontuotannon lisämiseksi ja ruokavinkkejä. Olimme myös yhteydessä eläinlääkäriin päivänä kaksi ja saimme lääkityksen auttamaan maidontuotannon lisäämiseksi. Neljäntenä päivänän pentujen painot nousivat jo 25-45 grammaa vuorokaudessa eli olimme päässeet hyvälle kasvukäyrälle. Lopetimme maidonkorvikkeen antamisen. Onnentunne ja helpotus alkoi hiipiä meihin ja pelko pentueen menettämisestä alkoi häipyä taka-alalle.

Nyt kun takana on ensimmäinen pentujen elinviikko, olemme luottaivaisina pentueemme kanssa. Pennut ovat kasvaneet hyvin ja pontevoituneet ja lähes tuplanneet jo painonsa. Pennut ovat alkaneet jo kokeilemaan jaloilleen nousemista ryömimisen sijaan. Turkki tuuhenee ja pentujen turkin värit vahvistuvat. Trikoloreille ilmestyy ruskeaa enenevissä määrin ja tyypilliset tan merkit vahvistuvat. Emällä on todella hyvät emän vaistot. Pentuja hoidetaan ja ruokitaan ahkerasti, mutta emä osaa myös poistua pentulaatikosta nukkumaan rauhallisempaan paikkaan keräämään voimia ja ulkoileminenkin onnistuu hyvin.

Anneli Saariston laulun sanoin: "Sateenkaari kun taivaalla taipuu, Enkä löytänyt juurelle sen. Vaan kun kulkee tuo hetkien nauha on, Rauha sielussa rikkomaton. Ja teille nyt laulaa voi onnellinen: Lapsi kesän ja auringon".

11.7.2020

Ruska synnytti seitsemän shelttipentua aamupäivällä. Neljä narttua, joista kolme on tricoloria ja yksi soopeli ja 3 urosta, joista kaksi on tricoloria ja yksi soopeli. Emä ja pennut voivat hyvin. 

11.5.2020

Ruska on astutettu Sunsweet Back to Black uroksella. Sukutaulu KoiraNet-jalostusjärjestelmässä.