— D-pentue —


16.5.2021

Pennut lähtivät reilu viikko sitten. Ensimmäisenä uuteen kotiin muutti Luca eli Dragon's Golden Flame. Kuten muillakin kerroilla, ensimmäisen pennun lähtö herkisti meidät molemmat, mutta kun tietää, että pentu pääsee huolehtivaan ja rakastavaan kotiin, niin herkistymisellä on lämpöinen sävy. Lucan jälkeen uuteen kotiin muuttivat Daisy, Luna, Halla, Koda ja Kaneli, Väinö eli Dashing Starlight lähti viimeisenä. Väinö ehti olla meidän ainut pentu parin päivän ajan, jolloin kävimme Utun, Ruskan ja Väinön kanssa naapurin Rauhan luonakin pari kertaa. Maanantai-aamu ilman pentuja tuntui tyhjältä, mutta lukuisat Whatsapp-viestit pentujen kotoa ovat lievittäneet ikävää. Pennut ovat sopeutuneet hyvin uusiin ympäristöihinsä, ovat reippaita ja iloisia. Tämä on parasta mitä kasvattaja saa kuulla pentujen uusilta omistajilta. Alla kuvia noin 7-8 viikkoisista pennuista. 

28.4.2021

Pentujen kuvagalleria eiliseltä päivältä. Pennut ovat kuvissa 6 viikkoa ja 3 päivää. Syntymäjärjestyksessä kennelnimineen. 

28.4.2021

Kevät keikkuen tulevi ja västäräkistä vähäsen. Kevätpentue on saavuttanut jo kunnioitettavan kuuden viikon iän. Ulkoileminen aloitettiin viiden viikon ikäisenä, kun sää lämpisi mukaviin +14 asteen lukemiin (Alla kuvia tästä ensimmäisestä ulkoilu kerrasta). Monenmoista ilmaa on tässä sen jälkeen ollut ja jopa saimme käydä lumisessa maassakin ulkoilemassa. Vähän se lumi alkuun jännitti mutta kun ensimmäisen tassun uskalsi valkoiseen lumeen upottaa, niin ilohan siitä repesi. Harmi kun kamera ei sattunut olemaan silloin mukana. Pennut tykkäävät ulkona olemisesta. Enää ei meinaa päästä ulos ilman pentuja, kun 28 tassuinen joukkio vöyryy ovelle, kun oven lukko rapsahtaa auki. Äkkiä ne vaan oppivat asioita! Vaikka välillä tässä on miettinyt, että oppivatkohan pennut syömään kuivaruokaa, kun emän maito vähenee, ja oppivatko ne käymään vesikupilla juomassa, kun niitä janottaa? Kyllä pennut vain oppivat, mutta minkäs sitä omille ajatuksilleen voi, kun pienokaisten vointi ja kasvu huolettaa. Eipä tämän pentueen kohdalla olisi tarvinnut huolestua mistään. Kaikki on mennyt niin hyvin ja helposti. Tämä pentue on ollut niin tyytyväinen, iloinen ja reipas, ettei pentueen kanssa varmaan tämän paremmin asiat olisi voineet mennä tähän saakka.

Eilen meillä oli jännittävä päivä, kun kävimme pentutarkastuksessa, sirutuksessa ja silmäpeilauksessa. Kasvattajaa jännittää, että kaikki olisi ok ja silmät terveet ja pentuja jännittää ensimmäinen automatka. Ensimmäiset kilometrit pentulaatikoissa oli aikamoinen äänten kakofonia. Jokainen vinkui ja vikisi mutta onneksi aikaisemmasta oppineena ulkoilutimme tarkastusreissulle lähtevän katraan väsymyksen partaalle ja loppumatka menikin rauhallisesti untenmailla. Vielä tarkastusten aikanakin seitsikko oli väsynyt, joten itse toimenpiteetkin meni helposti. Ja mikä parasta, kaikki pennut läpäisivät pentutarkastuksen puhtain paperein ja silmälääkärin ilmoitus kaikkien pentujen terveistä silmistä kruunasi tarkastusreissun. Kotimatkalla pennut olivat myös tyytyväisiä auton tasaiseen liikkeeseen ja hurinaa, että nukkuivat onnellisina koko matkan.

Pennut ovat meillä enää alle kaksiviikkoa, ennen kuin muuttavat tuleviin koteihinsa. Pentujen vauhti kiihtyy, terävät hampaat uppoavat milloin varpaisiin, milloin tuolien jalkoihin, painiottelujen rähinät käyvät kovaäänisemmiksi ja ensimmäiset haukkumisetkin on jo kuultu. Elämme siis kennelimme parasta pentuaikaa. Tykkään, tykkään ja vielä kerran tykkään!

Alla kuvia pentujen ensimmäisestä ulkoilusta tasan viisiviikkoisena. Söpöjähän ne ovat!

6.4.2021

"Hei me heilutaan taas mutta ei me kaaduta. Ehkä väsyttää vähän mutta nyt ei nukuta.
Hei me heilutaan taas mutta ei me kaaduta", laulaa Tiktak hitissään. Ja pennut vielä heiluvat ja kaatuvat. Tutisevin askelein ovat pennut oppineet kävelemään mutta vielä pyllähdellään kyljelleen. Reilun kolmen viikon ikäisille pennuille pentulaatikko on alkanut käydä liian pieneksi kävelyyn opettelemiseen. Pentulaatikon portin avaaminen saa pentueen siirtymään olohuoneen lattialle varovasti, kuin puntaroiden pentulaatikon turvasta poistumisen hyötyjä ja haittoja. Mutta uteliaisuus voittaa.

Pennut ovat kasvaneet paljon sitten viime kirjoituksen ja painoa on jo kertynyt jopa 1,3 kiloa. Silmät ovat avautuneet jo yli viikko sitten ja pennut ovat alkaneet ottamaan kontaktia sisaruksiin kuin ihmisiinkin. Pieniä kinasteluja ja kähinöitä on jo nähtävissä sisarusten kesken. Ja niitä pieniä suloisia haukahduksen tapaisia äännähtelyjä, että täällä me olemme ja haluamme tulla nähdyiksi. Pennut ovat niin suloisia, kun ovat oppineet istumaan ja katselevat maailmaa pienillä silmillään ja tuumaillen seuraavaa siirtoa.

Kaikki on pentueen kohdalla tähän mennessä mennyt erinomaisesti. Emällä on maitoa riittänyt ja pennut ovat kasvaneet vauhdilla. Ruokailun jälkeen pennut ovat irroittautuneet nisältä ja vain kierrähtäneet tyytyväisenä nukkumaan. Emä on mallikkaasti putsannut pentujen pippelit ja pyppelit. Viime päivinä pennut ovat alkaneet syödä jo kiinteää ruokaakin ja se on maistunut kaikille hyvin. Ruska emä on käynyt 2-3 kertaa yössä syöttämässä pentuja ja aina emän mennessä pentulaatikkoon, alkaa siellä sellainen liike ja vikinä, että kuka ennättää parhaalle nisälle. Tähän pentulaatikon elämään olemme aina heränneet ja menneet katsomaan, että kaikki pennut saavat varmasti osansa maidosta ja samalla emäkin on syönyt ruokansa. Välillä se tuntuu rankalta, kun olet hereillä 00:30, 03:00 ja 05:00 mutta mitäpä sitä ei tekisi pienten sheltin alkujen eteen.

"Ehkä väsyttää vähän mutta nyt ei nukuta", tuumivat pennut. Valveilla oloaika pitenee ja nukkumisjaksot lyhenevät. Pennuilla tuntuu olevan jo kiire päästä tutustumaan maailmaan, tepsutella pienillä tassuillaan kohti uusia asioita. Nämä pienet temmeltäjät ovat supersuloisia. Töissä ollessa sitä aina ajattelee, että mitähän ne pennut siellä touhuavat. Ja touhuavathan ne. Vielä on kuitenkin rauha maassa mutta jo viikon päästä on pennuilla vauhtia paljon, paljon enemmän. Eikä mikään pidättele tätä seitsikkoa.

Kuvissa pennut ovat syntymäjärjestyksessä.


19.3.2021

Lauantaina 13.3.2021 Ruska synnytti sheltti-pentueen. Seitsemän pientä terhakasta sheltin alkua syntyi pentulaatikkoomme, jossa aikaisemmin oli viettänyt pentuajan kennelimme kolme edellistä pentuetta. Kolme urospentua ja neljä narttupentua syntyi lauantai-illalla. Synnytys sujui hyvin ja pennut olivat terhakoita heti synnyttyään. Pentujen painot olivat 203 - 258 gramman välillä. Japsimme Utu valvoi synnytystä koko ajan pentulaatikon raunalla kuin antaen tukensa synnyttäjälle ja opasten meitä kätilönä toimineita. Ja hoitotätikin pääsi pentulaatikkoon Ruskan luvalla käymään seuraavana päivänä. Voi kuinka Utun häntä heilui, kun ensimmäisen kerran sai nuuhkaista uusia tulokkaita. Utun ja Ruskan ystävyyden ja luottamuksen side toisiinsa on uskomaton.

Ensimmäiset kuusi päivää on mennyt nopeasti ihastellen pentuja pentulaatikon reunalla. Neljä ensimmäistä yötä vietimme pentulaatikon vieressä vahtien, että pennuilla on kaikki hyvin. Heräsimme aina tarkistamaan pentujen ininän syyn vaikkakin emä oli hoitamassa jälkikasvuaan pentulaatikossa. Emäkin on ulkoillut jätäen pennut laatikkoon nukkumaan ja myös välillä nukkunut muuallakin keräten voimia hoitamiseen. Pennut ovat kasvaneet vauhdilla ja painokin on noussut osalla pennuista jopa yli 60 grammaa päivässä. Maitoa on siis riittänyt emällä. 

Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.